tämä päivä on mennyt niin hukkaan, että hävettää. olen mieli tyhjänä istunut koneella niiskutellen ja teehöyryihin hukkuen ja lueskellut kaiken maailman blogeja. ei sillä, että blogeissa olisi ollut jotain vikaa, enhän olisi tuhrannut yli kahdeksaa tuntia elämästäni niiden lukemiseen, jos niissä ei olisi jotain. enhän?

huomenna loppuu sairasloma ja on aika mennä taas töihin. yhdeksi päiväksi, sitten alkaa "loma". hullunkurista ja hassunhauskaa. olisi ollut mukava ottaa vähän, mutta antibioottikuurin kanssa en taida uskaltaa. pari kertaa on tullut kokeiltua, ja oksenteluksihan se on mennyt. tiistaina sitten, kun on kaupunkisuunnistus. mietittiin yhden opiskelijatoverin kanssa, että menemme sinne jollekin rastille haalarit päällä naureskelemaan ja ottamaan vähän vettä vahvempaa. siitä tulee hupaisaa. muistelisin nyt omia viimevuotisia kaupunkisuunnistuskokemuksiani, jos muistaisin siitä jotain selkeää. noh, se oli hauskaa ja me voitimme. tietysti.

tässä päivässä on ollut merkittävää vain se, etten ole ollut väsynyt. en hetkeäkään. en edes muistanut, miltä se tuntuu (siis se, ettei väsytä). taidan olla rentoutunutkin. nautinnollista.

menen vaihtamaan lakanat. harvinaisen turha ja tylsä postaus. tai no, ei ehkä niinkään harvinaisen...