olen sellainen kummallinen otus, etten osaa olla vastaamatta haasteeseen. tällä kertaa se tuli ehkäpä aika yllättäin Eevalta. tulin juuri suihkusta ja olen ainakin henkisesti jo matkalla äänestyspaikalle (go Tarja, go!), vaikka fyysisesti istunkin todistettavasti tässä. päälläni minulla on musta lyhythihainen ajan haalistama t-paita, joka on kokenut kanssani monet vesisaeet, sydämentykytykset ja auringonlaskut. sellainen mukava ja hiukan väljä. vanha mutta uskollinen. jalassani on vihreät, lahkeista repaleiset reisitaskuhousut ja musta-siniraidalliset varvassukat, jotka sain J:n pikkuveljeltä joululahjaksi. ne on mukavat. housuja pitää ylhäällä musta nahkainen vyö. alusvaatteetkin löytyy.

pidän vaatteista, joihin on kertynyt muistoja, sillä jostain syystä muistan usein, mitä minulla on milloinkin ollut päällä. sillä tavalla tietyt vaatteet tuovat mieleen paljon asioita. ja koska minulla ei kamalasti vaatteita ole (olen vähän laiska shoppaaja ja totaalisen tarkoituksellisesti tietämätön trendeistä), on myös suhteellisen helppoa muistaa jokainen vaatekappale ja sen mukanaan kantamat tarinat. ei kai siinä sitten muuta. kamalia paljastuksia.

olen myös tällä kertaa sellainen kummallinen otus, että haastan ainoastaan mymsin kertoilemaan, mitä sillä on päällä. minua on aina kiinnostanut kovin sen kotivaatetus. nyt on kiire, enkä ehdi linkittelemään enempiä (joo joo, nälkä - mikä ihana tekosyy).

nyt minä pyrähdän täyttämään kansalaisvelvollisuuteni.