tänään on se päivä, joka jokaiselle koittaa kerran vuodessa. eipä tunnu yhtään erilaiselta. sama pää, sama naama, sama ruumis ja suurinpiirtein samat aatokset. ei viisaampi eikä kauniimpi. vähän stressaantuneempi ehkä, kun en eilen lukenut kuin kaksikymmentä sivua. nyt saattaa tulla vastaan ensimmäinen kerta, kun joudun tenttiin, enkä ole ehtinyt lukea kirjaa loppuun. mielenkiintoisia kokemuksia, eh?

harmittaa vähän, kun ulkona on niin kaunis ilma, enkä voi lähteä kokemaan sitä.

Pikkuveli lähti lappiin, toivottavasti sille ei tule kovin kylmä. en olekaan kai koskaan kertonut Pikkuveljestä? se on ihan hyvä veli. riitoja on, sehän on selvä, mutta kun kummatkin ollaan kai vihdoinkin päästy yli siitä pahimmasta murrosiästä, meistä on alkanut tulla enemmän kaveruksia. ei olla sillä tapaa läheisiä, mutta kunnioitan ja ihailen Pikkuveljen monia ominaisuuksia, eniten juuri niitä, jotka minulta itseltäni tuntuvat puuttuvan. ollaan kai niin erilaisia kuin kaksi ihmistä voi olla, mutta sehän tekee kaikesta vain hauskaa. Pikkuveli on huumorintajuinen, sellainen ihminen, jonka seurassa harvoin on tylsää. se on erittäin itsevarman oloinen ja hurmaava. taloyhtiön vanhemmat naisihmiset se veijari on vastustamattomasti kietonut pikkusormensa ympäri. onhan silläkin synkät hetkensä, mutta harvoin se antaa niiden näkyä ulospäin. se on rauhallinen ja vakaa. sellainen on minun Pikkuveljeni. hassua, kun se on taas viikon poissa.

tänään juteltiin aamupalaa tehdessäni äidin kanssa. äiti kertoili juttuja synnytyksistä ja minä nauroin, kun joitain juttuja äiti oli hoitanut varsin kummallisesti. mutta sellainen on äiti. vähän niinkuin minä, vaikka aika ajoin sitä onkin vaikeaa myöntää. toisaalta joissain asioissa olen ilmetty isäni, sillä itsepäisyyttäni en ole äidiltä perinyt. olisin myös halunnut isän logiikan, sillä yleensä se tuntuu pettämättömältä. ja isä on niin kätevä, lähes kaiken se tekee itse, ihan kuten oma isänsä aikoinaan. mökille hieno liiteri, meidän sauna ja kaikki muu. mitäköhän isästä olisi tullut, jos se olisi ollut kiinnostunut hankkimaan itselleen kunnon koulutuksen? toisaalta se on aika täydellinen juuri tuollaisena, ainakin täydellinen minulle. sen maailmankuvaa eivät häiritse mitkään kirjaviisaudet, sitä hallitsevat kokemukset ja eletty elämä. mutta ihminen sekin vain on. samalla tapaa helppo suututtaa kuin minä ja yhtä nopea leppymään.

omituisia juttuja pää täynnä tänään. pää täynnä perhettä.

nyt pitää kuitenkin lukea, jotta huomenna ja kaikkina muina päivinä ei ehkä niin paljon tarvitsisi.