hassua
miten tutun auton näkeminen voi aiheuttaa niin valtavan hellyyden
tunteen. J sai ajokortin viime viikolla ja se onkin paljon pärräillyt
ympäriinsä ja monesti hakenut tämän mistä milloinkin. tänään piti
tenttikirja hakea eikä metrolle jaksanut ja J lupasi tulla. seisoin
siinä pienessä tuulessa muutaman laiskan sadepisaran putoillessa
nenälleni ja näin sen pienen sinisen auton kääntyvän kohti. ja sydän
melkein pakahtui. se tuli minua varten. vain minua.
vähän kummallinen olo. huomenna jatkuu opinnot. voisi mennä
nukkuilemaan tai makoilemaan. ja kuvittelemaan millaisia päiviä ja
iltoja on edessä. teen sitä usein. mietin mitä on tehty ja puhuttu ja
mitä vielä tulee tapahtumaan. ajatuksissani kaikki tietenkin sujuu aina
hyvin ja olen onnellinen. todellisuus on toisenlaista mutta nyt taas
vaihteeksi ihan hyvää. toivotaan, että se jatkuu.
maanantai, 5. syyskuu 2005
Kommentit