"sä
oot muuttunu" se sanoi ennen kuin sammui poikittain sängylleni haisten
viinalta minun selvään nenääni. ja uudelleen aamulla. ja sitten taas
illalla. eihän ihminen voi yhden yön aikana muuttua, eihän? kai se
ihmetteli, kun en minä välittänyt vaikka se kuinka haukkui ja huusi, en
vain jaksanut. mutta kai minä vähän muutuin, sillä niin muuttui
hetkessä kaikki muukin. ehkä. ellei se ollut vain unta. se ei ainakaan
aamulla muistanut mitään. olen niin tyhjä nyt. pelkään kaikkea entistä
enemmän. en edes tahdo ajatella tulevaisuutta, en sen puoleen
menneisyyttä tai nykyisyyttäkään. olen vain ja ihan turta. milloin minä
lopetin välittämästä?
ehkä jos tarpeeksi odotan, kaikki korjaantuu. tietokoneeni ei
kylläkään, sen olen tässä viikon aikana ehtinyt todeta. vika ei ole
virtalähteessä, missä sitten?
minä kerään nyt palaset ja katson, saanko kaiken ehjäksi taas.
maanantai, 5. joulukuu 2005
Kommentit