tänään olen miettinyt niin kummia juttuja että oksat pois. olen kokenut hienoisia välähdyksiä jostain ymmärryksen kaltaisesta, mutta ne menevät ohi niin vinhaan, ettei niihin ehdi tarttua. jää vain sellainen kummallinen tunne, että jotain meni ohi, jotain mikä olisi pitänyt saada ajateltua loppuun ja rauhassa. muuten hyvä, mutta harvoin jaksan tietoisesti paneutua asioihin muutamaa hetkeä kauemmin. jos ajatus soljuu sellaisena päättömänä virtana, on aivan sama, mitä ulkomaailmassa (minun itseni ulkopuolella siis) tapahtuu. en minä sitä näe. ja niinä hetkinä elämä tuntuu hieman enemmän elämisen arvoiselta. on niin mukavaa pohtia kaikkia juttuja, itsestäänselvyyksiä tai asioita, joita on virheellisesti oppinut pitämään itsestäänselvyyksinä ja pomppia ajatuksesta toiseen. mutta se siitä.

se, mikä minua eniten askarruttaa, on oma tietoisuuteni ja sen mahdolliset poikkeamat tai yhtäläisyydet muihin ihmisiin ja heidän tietoisuuksiinsa. muistaakseni ainakin buddhalaisuudessa on käsite maailmansielu, johon ihmisen sielu valaistumisen jälkeen yhtyy, irtautuessaan jälleensyntymien kierrosta. mietin vain, että onko jotain tälläistä oikeasti olemassa? ei ehkä juuri näillä sanoilla, mutta onko jotain, mikä yhdistää kaikkia ihmisiä, joku jota voisi ehkä kutsua ihmisyyden syvimmäksi olemukseksi. olemmeko me kaikki erilaisia variaatioita tästä kyseisestä mallista? mietin joskus, olisivatko ajatukseni samanlaisia, jos asuisin esimerkiksi Etelä-Afrikassa tai Kiinassa tai Ruotsissa. pohtisinko samoja asioita, olisivatko samat asiat minulle silloin tärkeitä? olenko minä minä huolimatta ympäristöstä, vai olenko minä vain osieni summa? onko minussa jossain pinnan alla piilossa jotain, mikä tekee minusta minut huolimatta ajasta tai paikasta tai toisista ihmisistä? miettivätkö muut samoja asioita kuin minä? olenko jollain tapaa yhteydessä muihin ihmisiin niin, että ne, jotka kokevat samoja asioita kuin minä, myös esittävät niitä koskien samoja kysymyksiä? ovatko kokemukseni universaaleja, vain osia jostain kaikille yhteisen kehityskaaren kulusta, vai ovatko ajatukseni ainutlaatuisia?

haluaisin yhden päivän olla jonkun muun pään sisällä. haluaisin tietää. todennäköisesti kaikki ihmiset pohtivat samoja asioita, mutta vain hieman eri tavoin, korostaen eri asioita.

emmätiiä, nyt taas väsyttää.